1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Yksityisen palveluntuottajan nimi
Pieni piiri Oy

Palveluntuottajan Y-tunnus
2383050-9

Toimintayksikön nimi
Hoivapiiri

Toimintayksikön osoite
Pieni piiri Oy
Ensi linja 1
00530 Helsinki
asiakaspalvelu@pienipiiri.fi
044 5675 756

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Kotihoidon etäpalvelut ikääntyneille ja muille kotihoidon palveluja tarvitseville asiakasryhmille, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Toimintayksikön vastaava esimies
Mikko Järvinen
044 5675 756
mikko.jarvinen@pienipiiri.fi

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat
Etäpäivätoiminta: Sanoste Oy

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatuksenamme on tuottaa kotihoidon etäkäyntejä ikääntyneille ja muille kotihoidon palveluja tarvitseville asiakasryhmille. Asiakkaitamme ovat kunnat ja kaupungit, yksityiset kotitaloudet sekä toiset hoiva-alan yritykset. Kotihoidon etäkäynnit voivat täydentää kunta-asiakkaidemme palvelutarjontaa ja lievittää asiakkaidemme henkilöstön kuormitusta. Etäkäynnit voivat tarjota tukea ja turvaa myös ikääntyneille, joita kunnallinen kotihoito ei pysty tarjoamaan. Etäkäyntien tavoitteena on tukea kotihoidon asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona, sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Etäkäyntien avulla pyritään ohjaamaan asiakasta toimimaan ja tekemään itse, ja näin ollen myös edistämään asiakkaiden omatoimisuutta.

Arvot ja toimintaperiaatteet
Tomintamme perustuu seuraaville arvoille ja toimintaperiaatteille:
Taituruus: Kehitymme joustavasti työntekijöidemme ja asiakkaidemme kanssa.
Huolenpito: Arvostamme asiakkaitamme pitämällä huolta myös työntekijöistämme.
Itsenäisyys: Kunnioitamme työntekijöidemme ja asiakkaidemme itsenäisyyttä.
Rehellisyys: Pyrimme läpinäkyvyyteen kaikessa toiminnassamme.
Tarkoitus: Annamme jokaisen työlle ja elämälle merkityksen.

3 RISKINHALLINTA

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Riskinhallinnan työnjako
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Riskien tunnistaminen
Riskien tunnistaminen on jatkuva prosessi toimintayksikössä. Tiimin kokouksissa riskien tunnistaminen on toistuvana kohtana, ja henkilöstöä kannustetaan säännöllisesti tuomaan esiin havaitsemiaan uusia riskejä, epäkohtia sekä laatupoikkeamia. Henkilöstöä kannustetaan myös esittämään ratkaisuja riskien välttämiseksi. Toimintayksikön vastaava esimies ylläpitää dokumenttia, johon tunnistetut riskit kirjataan.

Riskien käsitteleminen
Tiimin esimiehen tehtävänä on analysoida riskin todennäköisyys ja vaikuttavuus, ja priorisoida riski. Tiimin esimiehen vastuulla on suunnitella ja kirjata asianmukainen vastatoimi riskin välttämiseksi, siirtämiseksi tai lievittämiseksi, ja valita soveltuvat keinot riskin seuraamiseksi.

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?
Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan välittömästi tiimin esimiehelle. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Muilta osin haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään muiden riskien tavoin.

Korjaavat toimenpiteet
Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Tiimin esimies kirjaa korjaavat toimenpiteet riskihallintadokumenttiin.

Muutoksista tiedottaminen
Riskinhallintadokumenttiin tehdyt muutokset, riskit ja vastatoimet esitellään aina seuraavassa tiimin kokouksessa henkilöstölle. Asiakkaaseen kohdistuneet haittatapaukset kirjataan asiakkaan tietoihin, ja niistä tiedotetaan asiakkaan lisäksi tarvittaessa omaisia.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Mikko Järvinen

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?
Hoitohenkilöstö

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
mikko.jarvinen@pienipiiri.fi
044 5675 756

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?
Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai tarpeen vaatiessa. Omavalvontasuunnitelman päivittämisestä vastaa toimintayksikön johto.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman on saatavilla julkisesti siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Omavalvontasuunnitelma toimitetaan asiakkaalle ja omaiselle ennen palvelujen aloittamista, kuten myös siihen tehdyt päivitykset. Omavalvontasuunnitelma on saatavilla myös palveluntuottajan verkkosivuilla.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?
Asiakkaan kanssa tehdään kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn voimavarakartoitukseen. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tarkistetaan säännöllisesti. Toteutumista seurataan kirjauksilla joko toimintayksikön omaan, tai kunta-asiakkaan asiakastietojärjestelmään. Mikäli palvelun tilaa yksityishenkilö, hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen jälkeen asiakkaalle tehdään kirjallinen palvelusopimus, josta käy ilmi palvelun laatu, tuntimäärä ja hinta. Palvelusopimuksen allekirjoittavat asiakas ja palveluntuottaja sekä tarvittaessa omainen tai edunvalvoja.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?
Henkilökunnalla on pääsy hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joko tomintayksikön oman tai kunta-asiakkaan tietojärjestelmän kautta. Henkilökunta seuraa hoito- ja palvelusuunnitelmaa, sekä kirjaa toteutetut käynnit ja toimenpiteet tietojärjestelmään. Tapahtumat voidaan jälkikäteen varmistaa tietojärjestelmän avulla.

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt
Asiakkaan hoito ja huolenpito perustuvat aina vapaaehtoisuuteen. Palvelut toteutetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittamatta. Etäpalveluiden osalta itsemääräämisoikeuden rajoittaminen tulee kyseeseen lähinnä yksityisyyden osalta. Asiakas voi antaa toimintayksikön henkilöstölle etukäteen, tietoisesti ja omasta halustaan luvan avata kuvayhteyden yksipuolisesti tilanteessa, jossa asiakkaaseen ei muutoin saada yhteyttä.

Asiakkaan asiallinen kohtelu
Asiakkaiden kohtelu pohjautuu toimintayksikön arvoihin ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Nämä käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa jo perehdytysvaiheessa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän tai hänen omaisensa voi olla yhteydessä toimintayksikön vastaavaan esimieheen tai kääntyä sosiaali- tai potilasasiamiehen puoleen. Asiakkaalla on myös oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa.

Asiakkaan osallisuus
Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Asiakas saa halutessaan yhteyden toimintayksikön henkilöstöön kuvapuhelun avulla, jättämällä tablet-laitteellaan soittopyynnön pävystävälle hoitajalle. Hoitaja välittää asiakkaan yhteydenoton tarvittaessa vastuuhenkilölle.

Palautteen kerääminen
Asiakastyytyväisyyskyselyt järjestetään säännöllisesti kaikille säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Lisäksi asiakkaat ja omaiset antavat palautetta sekä suullisesti, että kirjallisesti.

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Asiakkaiden palautteisiin vastataan viipymättä, ja palautteet käydään läpi henkilöstön kanssa tiiminkokouksissa Kyselyjen tuloksia ja asiakaspalautteista saatua tietoa käytetään toiminnan kehittämisessä. Palautetietoa käytetään myös koulutustarpeita arvioitaessa.

Asiakkaan oikeusturva
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

Muistutuksen vastaanottaja:
Mikko Järvinen
044 5675 756
mikko.jarvinen@pienipiiri.fi

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Asiakaslain 24 §:n mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on:
– neuvoa asiakkaita ja työntekijöitä asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä
– avustaa asiakasta muistutuksen ja muiden oikeusturvakeinojen (hallintokantelu ja muutoksenhaut päätöksiin) käytössä
– tiedottaa asiakkaan oikeuksista
– toimia eri tavoin asiakkaiden oikeuksien toteutumiseksi
– seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä kunnissa sekä antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallituksille

Helsingin sosiaaliasiamiehen yhteystiedot:
Toinen linja 4 A, 00530 Helsinki
PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki
Sähköpostiosoite sosiaaliasiamies@hel.fi

Asiakkaiden yhteydenotot ma, ke ja to klo 9-11.30, ti klo 12-14.30 puh. 09 3104 3365
Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia etukäteen.
Oman kuntasi sosiaaliasiamiehen yhteystiedot löydät kuntasi verkkosivuilta.

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista
Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa. Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Kuluttajaoikeusneuvoja:
– avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa (vain kuluttajan aloitteesta)
– antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista
– neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa

Saat nopeimmin yhteyden neuvojaan puhelimitse soittamalla numeroon 029 553 6901 (arkisin 9–15, mpm / pvm). Lisätietoja saat kuluttajaneuvonnan verkkosivuilta osoitteesta https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/

Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Muistutuksiin ja kanteluihin vastataan viipymättä, ja palautteet käydään läpi henkilöstön kanssa tiiminkokouksissa Kyselyjen tuloksia ja asiakaspalautteista saatua tietoa käytetään toiminnan kehittämisessä. Palautetietoa käytetään myös koulutustarpeita arvioitaessa.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
Etäkäyntien tavoitteena on tukea kotihoidon asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona, sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Etäkäyntien avulla pyritään ohjaamaan asiakasta toimimaan ja tekemään itse, ja näin ollen myös edistämään asiakkaiden omatoimisuutta. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan keskusteluissa asiakkaan kanssa, ja tiedot toteutumista kirjataan asiakastietojärjestelmään.

Ravitsemus
Ravitsemuksen hoitoon liittyvistä asioista keskustellaan ja sovitaan asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Asiakasta ohjataan ja tuetaan ravitsemuksessa hänen tarpeittensa mukaisesti suositukset ja asiakkaan oma rytmi huomioiden. Tarvittaessa asiakas ohjataan ateriapalvelun piiriin. Asiakkaan ravitsemustilaa arvioidaan pääsääntöisesti havainnoimalla hänen yleistä vointiaan ja päivittäistä ateriointia ja sen sisältöä kuvapuhelun avulla. Ateriointia voidaan tarvittaessa seurata alusta loppuun etäkäynnin aikana, tai tarkistaa vain aloitus ja lopetus.

Hygieniakäytännöt
Etäpalveluiden osalta infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen riski asiakaskontaktissa on vähäinen. Asiakkaan käyttöön toimitettavat päätelaitteet desinfioidaan ennen toimitusta, sekä mahdollisilla huoltokäynneillä.

Terveyden- ja sairaanhoito
Kiireettömissä asioissa toimintayksikön henkilöstö ohjaa asiakkaan hakeutumaan hammashoitoon, hoitoon omalle terveysasemalle tai päivystykseen. Toimintayksikön henkilöstö varaa tarvittaessa asiakkaalle ajan hammashoitoon tai terveysasemalle, ja ohjaa asiakkaan hoidon piiriin. Kiireellisissä asioissa toimintayksikön henkilöstö on suoraan yhteydessä terveysasemalle tai päivystykseen. Sairaankuljetusta vaativissa tilanteissa otetaan yhteys 112. Jos asiakkaan epäilleen kuolleen, toimintayksikön henkilöstö toimii kuten tilanteessa, jossa asiakasta ei tavoiteta suunnitelman mukaisella etäkäynnillä. Henkilöstö tekee asiasta ilmoituksen sovitulla tavalla palvelun tilaajalle, lähiomaiselle tai kunta-asiakkaan yhteyshenkilölle. Uudet työntekijät perehdytetään terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvään ohjeistukseen, ja noudattaminen varmistetaan viime kädessä asiakastietojärjestelmään tehdyistä kirjauksista. Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyden seuranta ja edistäminen kuuluvat kaikkien hoitotyötä tekevien perustehtävään. Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta vastaa asiakkaan asuinpaikan tai asiakkaan valinnan mukaan määritelty terveyskeskuslääkäri.

Lääkehoito
Lääkehoidon toteutumista valvotaan lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Lääkkeen ottamisesta muistutetaan ja ottamista valvotaan kuvapuhelun välityksellä. Lääkehoidon toteutumista valvoo kunkin asiakkaan osalta lähihoitajan tai korkeamman sosiaali ja terveysalan tutkinnon suorittanut ammattilainen.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Tämän vuoksi toimintayksikkö kirjaa tapahtumat ensisijaisesti kunta-asiakkaan käyttämään tietojärjestelmään, mikä mahdollistaa laajemman tiedonkulun asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa. Järjestelmä voi olla kunta-asiakkaan käyttämä toiminnanohjausjärjestelmä, potilastietojärjestelmä tai sosiaalipalvelujen tietojärjestelmä.

Alihankintana tuotetut palvelut
Hakintasopimusten avulla varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia. Palvelujen laatua seurataan toimintayksikössä sekä mahdollisesti erikseen kerättävillä seurantatiedoilla.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi riskinhallintaohjelmansa puitteissa, ja tekee tiivistä yhteistyötä kunta-asiakkaidensa kanssa. Edunvalvonta-asioissa ollaan tarvittaessa yhteydessä ikääntyneiden palveluiden sosiaalityöntekijöihin ja sosiaaliohjaajaan.

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet
Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä vuonna 2017 on 1-3 työntekijää. Koulutukseltaan työntekijät ovat lähihoitajia tai sairaanhoitajia. Sijaisia käytetään tarvittaessa vuosiloman, perheloman tai sairausloman sijaisuuksissa. Sijaisia hankittaessa arvioidaan ensin yksikön sisäiset työjärjestelymahdollisuudet ja mahdollisten omien varahenkilöiden käyttö. Hekilöstövoimavarjoen riittävyys varmistetaan aktiivisen, koko maan laajuisen rekrytoinnin kautta.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille. Kotihoidon henkilökunnalla tulee olla voimassaoleva lääkelupa ja soveltuva koulutus sekä riittävä osaaminen kotihoidon työstä. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviin arvioidaan rekrytointitilanteessa.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.

Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.

Toimintayksikön esimies vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen. Toimintayksikön esimies laatii erillisen perehdyttämissuunnitelman, ja sopii mahdollisista mentorointijärjestelyistä vanhemman työntekijän kanssa. Henkilökuntaa muistutetaan perehdytyksen yhteydessä velvollisuudesta tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista. Epäkohtailmoitukset ja korjaavat toimenpiteet tehdään omavavontasuunnitelmassa kuvatun riskinhallintaohjelman putteissa. Täydennyskoulutuksesta sovitaan erikseen johdon ja henkilöstön välillä.

Teknologiset ratkaisut
Etäpalveluiden tuotannossa hyödynnetään Pieni piiri Oy:n kehittämää, erittäin helppokäyttöistä kuvapuhelujärjestelmää. Hoitohenkilökunta käyttää järjestelmää ensisijaisesti www-selaimen välityksellä. Ikääntyneellä on käytössään erittäin helppokäyttöinen tablet-tietokone. Kuvapuhelujen välityksellä toteutettuja hoitotapahtumia voidaan tallentaa palvelun kehittämiseksi ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Asiakas antaa toimintayksikölle luvan hoitotapahtumien tallentamiseksi. Työn ohjauksessa käytetään joko kunta-asiakkaan järjestelmää, tai toimintayksikön omaa asiakastietojärjestelmää. Näiden, sekä kuvapuhelujärjestelmän käytettävyys varmistetaan henkilöstön luotettavilla internet-yhteyksillä, sekä korkean käytettävyyden pilvipalveluilla.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista. Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §). Organisaation on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Henkilöstöä on ohjeistettu raportoimaan vaaratilanteista, ja tekemään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset. Asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, ohjauksen ja huollon osalta asiakas ohjataan kotikunnan apuvälinelainaamoon.

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY

Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö
Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Asiakastietoja käsitellään ainoastaan palveluiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Asiakastietojen käsittelyyn käytetään sellaisia tietojärjestelmiä, joiden käyttölokirekisteriin tallentuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla tiedot asiakastietojen käytöstä ja käyttäjistä. Riippuen siitä onko kyseessä itse maksava asiakas vai alihankintana tehtävä työ käytetään kulloisenkin päätuottajatahon tietojärjestelmää. Tietoja luovutetaan ainoastaan asiakkaan tai hänen holhoojansa kirjallisella suostumuksella sillä tavoin kuin lainsäädännössä edellytetään.

Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tietoja palveluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.

Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyvät ohjeet ja viranomaismääräykset sisältyvät henkilöstön perehdytykseen. Henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvää täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa.

Rekisteriseloste tai tietosuojaseloste
Rekisteriseloste tai tietosuojaseloste toimitetaan asiakkaalle ennen palvelutuotannon käynnistymistä. Dokumentit ovat myös saatavilla myös Pieni piiri Oy:n verkkosivuilla: https://pienipiiri.fi/rekisteriseloste

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Mikko Järvinen
044 5675 756
mikko.jarvinen@pienipiiri.fi

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Yksikön toiminta käynnistyy syksyllä 2017. Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta ole toistaiseksi saatu kehittämistarpeita. Kehittämissuunnitelmaa päivitetään toiminnan käynnistyttyä, ja yhteenveto siitä julkaistaan omavalvontasuunnitelman seuraavan päivityksen yhteydessä.