Äidilläni käy kaupungin kotihoito, mutta ruoat jäävät monesti syömättä. Miksei kotihoito jää valvomaan syömistä?

Viime vuosikymmeninä on tehty kansallinen linjaus siitä, että jokainen asuisi kotona mahdollisimman pitkään. Mieluiten loppuun saakka. Ainoastaan vähän yli yksi kymmenestä yli 75-vuotiaasta asuu pysyvästi palvelutalossa tai on laitoshoidossa. Laitoksissa toteutettavan hoidon osalta on säädetty minimiresurssit eli montako hoitajaa pitää asiakkaita kohden olla. Kunnallisessa kotihoidossa ei tällaisia säädöksiä ole ja käytännössä työmäärä lisääntyy paljon nopeammin kuin henkilökunnan määrä.

Tilanne on kärjistynyt viime vuosina ja on odotettavissa, että väestön ikääntymisen myötä tilanne huononee yhä. Kotihoidon työntekijät joutuvat käytännössä lennossa tekemään sitä priorisointia, johon ylemmän tahon päätöksen tekijät eivät kykene. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen asiakkaan luona tehdään vain kaikkein välttämättömimmät toimenpiteet, eikä asiakkaiden omatoimisuutta ole yleensä mahdollisuuksia tukea.

Kunnallisen kotihoidon työntekijät tekevät siis vain ja ainoastaan sen mitä palvelu- ja hoitosuunnitelmassa lukee. Monesti työvuoron aikana sattuu myös kriisitilanteita, joihin on reagoitava heti esimerkiksi lähettämällä asiakas sairaalaan. Tämä sotkee koko työvuoron suunnitelman ja kiire lisääntyy entisestään.

Käytännössä parhaan mahdollisen hoidon takaamiseksi kunnallisen kotihoidon lisäksi on annettava lisähoivaa joko omaisten voimin tai ostettava lisäpalveluita.

Hoivapiiri auttaa sinua ja läheisiäsi. Tutustu palveluumme tästä linkistä tai soita meille, niin räätälöimme juuri teille soveltuvan palvelukokonaisuuden: 
044 5675 756 (arkisin 9-17)